Tenniskyynärpää (epikondyliitti): taustatieto, toteaminen ja hoito

Tenniskyynärpää, eli epikondyliitti, on yleinen vaiva, joka vaikuttaa monien elämään. Se syntyy usein toistuvista rasituksista ja aiheuttaa kipua kyynärpäässä ja sen ympäristössä. Tenniskyynärpää eli olkaluun ulomman sivunastan tulehdus on työhön tai urheiluun liittyvä rasitusvaiva. Tenniskyynärpään vauriokohta on ranteen tärkeimmän ojentajalihaksen, musculus extensor carpi radialis breviksen (ECRB) lähtökohdassa eli olkavarren ulomman sivunastan kohdalla. Kyynärvarren extensori lihasten jänteisiin syntyy mikrotraumoja jolla tarkoitetaan pienen pieniä repeemiä, tämä aiheuttaa kivuliaan kudosvaurion ja säryn. Vuosittain jopa 10 prosenttia aikuisväestöstä kokee tämän ongelman jossain vaiheessa elämäänsä. Tämä artikkeli tutustuttaa sinut tenniskyynärpään yleisiin syihin, oireisiin, tutkimiseen ja hoitoon.

Perustiedot tenniskyynärpäästä

Tenniskyynärpää johtuu ensisijaisesti toistuvasta rasituksesta, joka liittyy kuormittavaan ja toistuvaan puristusotteeseen ja/tai ranteen ojennukseen. Toisinaan voi myös potilas olla saanut suoran isku- vamman tai vääntövamman ulkosivunastan seutuun. Joskus on vaikea sanoa, onko kyynär- seudun pieni kolhaisu vain "herättänyt" aiemmin oireilemattoman vaivan. Vaikka histologian ja taustalla olevien patomekanismien ymmärrys on parantunut merkittävästi, kivun tarkka syy on yhä epäselvä, sillä myös oireettomilla ihmisillä havaitaan tendinopatiaan liittyviä muutoksia kuvantamistutkimuksissa. Tenniskyynärpää paranee yleensä noin 6 kk - 1 vuoden aikana itsestään.

Tenniskyynärpään oirealue — Linkki Kuvaan

Esiintyvyys

Tenniskyynärpää vaikuttaa useimmiten 40–50-vuotiaisiin aikuisiin. Vaikka se on saanut nimensä tenniksestä, se voi vaikuttaa myös monilla muilla aloilla toimiviin ihmisiin. Tilastojen mukaan 1–3 prosenttia väestöstä kärsii tästä vaivasta jossain vaiheessa elämäänsä. Sairaus esiintyy yhtä lailla sekä miehillä että naisilla. Tenniskyynärpään esiintyvyys on yleinen lajeissa, joissa ranteen ojennussuunnan liike on toistuvaa, kuten tenniksessä, padelissa ja sulkapallossa. Myös tietyt ammatit, kuten siivoustyö, voivat altistaa tenniskyynärpään kehittymiselle esimerkiksi jatkuvan luutaamisen tai muun toistuvan ranteen ja kyynärvarren rasituksen seurauksena.

Riskitekijät

Fyysinen työ
Heikko lihasvoima
Ylipaino
Tupakointi
Äkillinen kuorman nousu
Diabetes

Tenniskyynärpään oireet

Tenniskyynärpään oireet vaihtelevat henkilöittäin, mutta yleisimmät ovat:

Kipu kyynärpään ulkosyrjällä lateraalisen sivunastan kohdalla, joka voi säteillä olkapäähän tai ranteeseen. Kipu yleensä pahenee aktiivisuudessa ja helpottuu levossa. On olemassa warm-up efekti jossa oireet hellittävät treenin "lämmittely" vaiheessa, mutta palaavat treenin aikana tai jälkeen.
Jäykkyys ja heikkous kyynärpäässä, erityisesti nostettaessa esineitä tai suoritettaessa toistuvia liikkeitä.
Paineen tunne tai turvotus kyynärpään alueella.
Puristusvoiman heikentyminen.
Kyynärvarren lihasmassa on palpaatio (kosketus) arka (ECRB) lähtökohdan kohdalta (näkyy kuvassa ylempänä).

Kipu voi olla myös niin voimakasta, että yksinkertaiset toiminnot, kuten kahvikupin nostaminen, laukaisevat oireet.

Tutkiminen

Tenniskyynärpään tutkiminen alkaa perusteellisella haastattelulla, jossa käydään läpi potilaan oireet ja mahdolliset riskitekijät. Tämän jälkeen fyysinen tutkimus arvioi kyynärpään liikkuvuutta ja voimaa. Potilaan kipu pahenee tai toistuu ranteen ojennuksen vastustamisen aikana, erityisesti silloin, kun kyynärpää on ojennettuna ja kyynärvarsi pronaatiossa. Keskisormen ojennuksen vastustaminen kyynärpään ollessa ojennettuna aiheuttaa erityisen voimakasta kipua, koska tämä lisää jänteeseen kohdistuvaa stressiä ja vahvistaa diagnoosia. Huomionarvoista on, että potilaalla ei tulisi olla hermojuurikipuun tai puutumiseen liittyviä oireita, kuten tunnottomuutta tai pistelyä. Pistely ja puutumis oire on merkki hermo-oireilusta. Joissain tapauksissa lääkäri voi suositella kuvantamistutkimuksia, kuten röntgenkuvausta tai magneettikuvausta, erityisesti jos on syytä epäillä muita vammoja, kuten murtumaa tai nivelrikkoa.

Tenniskyynärpään hoito

Tenniskyynärpään hoidossa tulee huomioida vaivan vakavuus ja edetä vaiheittain. Tämä tarkoittaa, ettei leikkausta harkita ennen kuntoutusta, eikä kortisonipistosta anneta ennen kipulääkkeiden ja muiden konservatiivisten hoitojen kokeilua. Hoito mukautetaan aina yksilöllisesti tilanteen mukaan.

Kuorman hallinta on avainsana hoidossa. Tutustu toimintamalleihin:

Lepo ja jäähdytys

Ensisijainen toimenpide on välttää kipua aiheuttavia liikkeitä. Jäätä voidaan käyttää aktiviteetin jälkeen kivun lievittämiseen.

Fysioterapia

Fysioterapia on usein tehokas hoitomuoto, joka voi sisältää:

Venyttelyharjoituksia, joiden avulla lihaksia saadaan rentoutettua.
Vahvistusharjoituksia, jotka parantavat kyynärpään tukea.
Tekniikoita, joilla voidaan muuttaa liikettä, vähentäen rasitusta.

Kipulääkkeet

Ibuprofeeni tai parasetamoli on yleisiä lääkkeitä kivun lievittämiseen. Yleensä annostus on 400 mg ibuprofeenia kolmen kerran päivässä, mutta lääkärin kanssa on tärkeää keskustella oikeasta käytöstä.

Rannelasta

Rannelasta on yksi tapa ehkäistä ranteen ojentajalihasten käyttämistä. Rannelasta estää ranteen ojentajien käyttöä, jolloin jänteen kiinnittymiskohdan vaurio saa mahdollisuuden parantua. Tämä on hyvä hoitokeino akuutissa tilanteessa, kun sairaus ei ole edennyt vaikeaksi.

Kortikosteroidin injektiot

Jos kipu on erityisen vaikeaa, lääkäri voi suositella kortikosteroidin injektiota tulehtuneeseen alueeseen. Tämä voi tuoda merkittävää helpotusta muutamassa päivässä. Liian "helposta" ratkaisusta ei kannata liikaa innostua sillä kortisoni pistoksien haittavaikutuslista on pitkä. Keskeisimpiä haittoja ovat neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt, metaboliset haitat muun muassa sokeritasapainossa ja rasva-aineenvaihdunnassa, immunivasteiden heikkeneminen, ruoansulatuskanavan haavaumat, osteoporoosi ja luunmurtumat, lihasheikkous, euforia, unettomuus, kaihi sekä kasvun hidastuminen nuorilla.

Kirurginen hoito

Kirurgista hoitoa tulee harkita viimeisenä vaihtoehtona tenniskyynärpään hoidossa. Ennen kirurgista hoitoa tulee pyrkiä pitkään ei-operatiiviseen hoitoon, joka kestää 6–12 kuukautta. Kirurgiset tekniikat vaihtelevat kirjallisuudessa, emmekä syvenny aiheeseen tässä postauksessa sen enempää.

Lopuksi

Tenniskyynärpää on yleinen mutta hoidettavissa oleva vaiva. Hoitoja ja niiden vaikuttavuutta arvioitaessa on myös muistettava, että tenniskyynärpää oireilussa on kyse yleensä varsin hyvänlaatuisesta sairaudesta, jolla on voimakas taipumus parantua itsestään. Oireiden varhainen tunnistaminen ja oikea hoito voivat parantaa elämänlaatua merkittävästi. Tärkeää on olla tietoinen riskeistä ja pyrkiä ennaltaehkäisemään vaivoja oikeanlaiseen liikuntaan ja ergonomisiin työasentoihin. Jos epäilet kärsiväsi tenniskyynärpäästä, on syytä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen ja tehdä tarvittavat tutkimukset.

Muista, että oikea elämäntapa, kuten säännöllinen liikunta ja hyvä lihashuolto, voi auttaa ehkäisemään tenniskyynärpään kehittymistä. Pidä huolta kyynärpäistäsi ja vältä ylimääräistä rasitusta, jotta voit nauttia elämästä täysillä ilman kipuja.